Metsäsuunnistus

1. REITTIVIIVASUUNNISTUS

Tässä harjoituksessa on maastoon merkitty viitoitettu reitti, jota pitkin kuljetaan. Viitoitettuna reittinä voidaan pitää myös valaistua kuntorataa tai muuta tuttua tietä tai polkua. Karttaan reitti on piirretty yhtenäisellä viivalla (mieluiten violetti tai punainen väri). Lähtö on merkitty reitin alkuun ja maali sinne missä reitti loppuu.

Oppilaat kulkevat maastossa viitoitusta pitkin ja seuraavat kartalta missä etenevät. Reitin varrella on rasteja, joiden sijainti pitää oppilaiden löytää kartalta ja merkitä karttaan tekemällä poikkiviiva oikeaan kohtaan reittiä.

Kartta Copywrite Olavin Rasti

2. VIIVASUUNNISTUS

Karttaan on piirretty yhtenäinen viiva, jota pitkin oppilaiden pitää osata kulkea. Maastoon ei ole merkitty reittiä kuten reittiviivasuunnistuksessa. Oppilaat kulkevat maastossa karttaan merkittyä reittiä pitkin niin täsmällisesti kuin osaavat. Reitin varrella on rasteja, joiden sijainti pitää oppilaiden löytää kartalta ja merkitä karttaan tekemällä poikkiviiva oikeaan kohtaan reittiä.

Kartta copywrite Lynx

3. RASTIREITTI JA TUKIREITTI

Rastireitti = Maastoon merkitty reitti, jonka varrella on rasteja
Tukireitti = Maastoon merkitty reitti, jonka lähettyvillä on rasteja (Reitti antaa ”tukea”)

Merkitty reitti: Tässä harjoituksessa on maastoon merkitty viitoitettu reitti, jota pitkin kuljetaan. Viitoitettuna reittinä voidaan pitää myös valaistua kuntorataa tai muuta tuttua tietä tai polkua.

Rastireittisuunnistuksessa karttaan on merkitty ja maastoon viitoitettu reitti, jota suunnistaja voi käyttää tukena edetessään maastossa. Karttaan on merkitty lähtö ja maali ja rastit, jotka sijaitsevat viitoituksella. Oppilaat kiertävät rastit numerojärjestyksessä ottaen jokaiselta rastilta merkinnän leimauskorttiin. Oppilas voi edetä maastossa oman taitotasonsa mukaan: joko kiertäen reittiä pitkin tai oikaisten sen kiertämät mutkat.

Tukireittisuunnistuksessa karttaan on merkitty rastit sekä maastoon viitoitettu reitti, jota suunnistaja voi käyttää tukenaan suunnistaessa rasteille. Rastit on sijoitettu lyhyen matkan etäisyydelle viitoituksesta. Oppilas suunnistaa rastilta toiselle numerojärjestyksessä ja suunnittelee itse reitin jota kulkee. Viitoitusta voi käyttää lisäapuna, ”viitoitettuna polkuna”.

4. TARKKUUSSUUNNISTUS

Tässä harjoituksessa mitataan kartanlukutaitoa eli ei pyritä olla nopeita vaan saada kasaan mahdollisimman paljon tarkkuuspisteitä. Tarkkuussuunnistuksessa kierretään lyhyt suunnistusrata, joka kulkee hyväpohjaisia polkuja pitkin, jotta myös liikuntarajoitteiset voisivat tasapuolisesti osallistua.

Erona normaalin suunnistukseen on se, että saavuttaessa rastiympyrän lähelle polulla on tähystystolppa, josta aukeaa näkymä rastipisteeseen. Maastossa näkyy rastipisteen lähettyvillä useita rastilippuja. Oppilaan tehtävänä on ratkaista mikä rastilipuista on oikeassa paikassa, eli karttaan piirretyn rastiympyrän kohdalla. Hän voi päätellä ratkaisunsa havainnoimalla ja vertaamalla karttaa ja maastoa sekä käyttämällä mahdollisesti myös kompassia. Oppilas saa liikkua vapaasti tähystyspaikan läheisyydessä sellaisissa paikoissa, johon pyörätuolilla pääsee eli käytännössä poluilla ja teillä.

Rastiliput sijaitsevat maastossa vapaassa muodostelmassa ja oppilas tulkitsee niitä poikittain vasemmalta oikealle A, B, C ja D. Rastilippujen määrä voi vaihdella sen mukaan kuinka haastavaksi tehtävä halutaan. Helpolla tehtävärastilla on vain vaihtoehdot A ja B, vaikeimmalla rastilla voi olla vaihtoehtoja A-D, joista mahdollisesti mikään ei ole edes oikea. Tällainen rasti on ns. nollarasti.

Oikeasta vastauksesta oppilas saa yhden pisteen. Jostakin rastista voidaan tehdä myös aikarasti, jolloin oppilaalla on vain minuutti aikaa antaa vastaus. Tällaisella rastilla täytyy olla valvoja.

Jokaisella rastilla oppilas merkitsee vastauksensa vastauskorttiin esimerkiksi rastittamalla ruudukosta oikean ruudun (A/B/C/D).

Kartta copywrite Turun Suunnistajat
Kuva: Tehtävärastin numero sijoitetaan sen kulku-uran varteen, jossa ns. katselutolppa sijaitsee.

5. VIUHKASUUNNISTUS

Viuhkasuunnistuksella tarkoitetaan suunnistusharjoitusta, jossa käydään keskusratilta hakemassa:
a) 1 rasti tai
b) kiertämässä pieni rata
palaten aina takaisin lähtöpaikkaan. Jokaisen viuhkan jälkeen keskusrastilta saadaan uusi kartta, johon on merkitty seuraava viuhka.

Tavoitteena voi olla, että kierretään kaikki rasti-/ratavaihtoehdot tai niin paljon kuin määrätyssä ajassa kukin oppilas ehtii.

+ Harjoitus auttaa opettajaa seuramaan ja ohjaamaan oppilaiden suoritusta, koska he palaavat tasaisin väliajoin lähtöpaikalle vaihtamaan karttaa.
+ Eritasoisilla oppilailla on mahdollisuus kiertää itselleen sopiva määrä rasteja/ratoja.
+ Radat/rastit kannattaa suunnitella helpommiksi ja vaikeammiksi, lyhyemmiksi ja pidemmiksi, jotta taitavammat ja helpompia haasteita kaipaavat sekä eri vauhtia kulkevat oppilaat saavat kaikki sopivasti haastetta.

6. MUISTIVIUHKA

Viuhkasuunnistus voidaan toteuttaa myös muistiharjoituksena, jolloin lähtöpaikalla käydään katsomassa seuraavan rastin paikka, jonne siirrytään muistinvaraisesti. Muistiharjoituksen rastien tai ratojen tulee olla helpompia ja lyhyempiä kuin tavallisessa viuhkassa. Sopii hyvin esimerkiksi koulupihalla toteutettavaksi harjoitukseksi.

7. SUUNNISTUSBINGO

Maastoon viedään 15 rastia kohteisiin, jotka ovat kartalta yksiselitteisesti luettavissa. Alue, johon rastit viedään voi olla pieni tai suurempi riippuen halutusta vaativuustasosta. Rastilippuihin on merkitty tunnuskirjain ja sarja bingonumeroita. Oppilaat saavat kartan johon on piirretty kaikki 15 rastia, mutta niitä ei ole merkitty numeroin. Jokainen saa lisäksi bingokortin, johon on valmiiksi merkitty neljän numeron sarja (jokainen kortissa oleva numero tulee löytyä joltakin rastilta).
Oppilaat lähetetään rasteille yhtä aikaa. Rastien kiertämisjärjestys on vapaa. Kun oppilas saapuu rastille hän vertaa bingokortin numeroita rastilla näkyviin numeroihin. Jos jokin numeroista täsmää, oppilas merkitsee bingokorttiinsa tämän numeron kohdalla olevaan tyhjään ruutuun ko. rastin tunnuskirjaimen. Oppilas jatkaa muille rasteilla vapaassa järjestyksessä niin kauan kuin bingorivi on täynnä. Tämän jälkeen hän tulee maaliin näyttämään bingorivinsä opettajalle. Nopeimmin rivin täyteen saanut on voittaja.

Vinkki
Integrointi muihin oppimistavoitteisiin: Numeroiden sijaan bingokortissa ja rasteilla voidaan kirjaimien ja numeroiden sijaan käyttää tunnuksina esim. ajankohtaisia bändien, urheilijoiden, julkisuuden henkilöiden tai muussa oppiaineessa opeteltavien asioiden nimiä.

8. RASTIJAHTI

Rastijahdissa haetaan niin monta rastia kuin mahdollista tietyssä ajassa. Rastit voivat olla merkittynä karttaan tai piilotettuna tietyn alueen karttamerkkikohteissa. Jos rasteja ei ole piirretty karttaan saadaan rastien (leimojen) hakemisen lisäksi lisäpisteitä oikean rastipaikan paikantamisesta ja muistamisesta määräajan päätyttyä.

Kartta copywrite Keravan Urheilijat

9. NAUHAJAHTI

Rajatulle alueelle on sijoitettu tiettyihin samanlaisiin kohteisiin (kivi/kuoppa/kumpare...) 10 rastilippua. Oppilaiden karttaan on merkitty ainoastaan alue, jolla rastit sijaitsevat. Yhteislähdön jälkeen oppilaat määräajassa etsivät mahdollisimman paljon sellaisia kohdetta, joihin on rastilipun viereen ripustettu nauha. Rastit voivat sisältää eri määrän nauhoja, jolloin vain ensimmäisten joukossa rastilla käyneet oppilaat saavat mukaansa nauhan, josta saa pisteen. Eniten pisteitä määräajassa kerännyt oppilas on voittaja.

Kartta copywrite OK Raseborg

10. 1X2 VEIKKAUSSUUNNISTUS

Oppilaat saavat ”veikkauskupongin” (leimauskortin), jossa on sarakkeet (1 X 2) veikkausmerkintöjä varten. Lisäksi jokainen saa kartan, johon rastit on piirretty kolmen rastin rykelmiin ja nimetty 1, X, ja 2 merkinnöin.

Todellisuudessa maastossa onkin aina vain yksi rastilippu kutakin rastirykelmää kohti. Oppilaat suunnistavat rastiryhmälle merkaten veikkauskuponkiinsa, minkä veikkausmerkin kohdalla rastilippu maastossa oli. Maastossa olevassa rastilipussa ei siis ole mitään merkintöjä. Itse suunnistusradan tulee olla riittävän helppo, koska aikaa kuluu rasteilla pohtimiseen.

Lataa ja tulosta:
Veikkauskuponki.doc

Kartta copywrite Lynx

11. PARTIOSUUNNISTUS

Jaetaan oppilaat 3 hengen ”partioihin”. Jokainen oppilas saa kynän ja kartan johon on piirretty 10 rastiympyrää, mutta ei niiden kiertojärjestystä. Partion tehtävänä on jakaa 10 rastia niin, että jokaisella rastilla käy joku partion jäsen. Jokainen voi kynällä merkitä omaan karttaansa omat rastinsa.

Jokaisella rastilla on maastossa esimerkiksi tunnuskirjain, jotka yhdistämällä muodostuu sana mistä löytyy maali. Opettajan merkistä partiot saavat alkaa jakaa rasteja itse valitsemallaan taktiikalla: esimerkiksi niin, että kaikille pyritään löytämään suurin piirtein saman pituinen lenkki tai sitten niin, että taitavampi ja nopeampi hakee enemmän rasteja ja joku toinen saa haettavaksi lähempää rasteja. Epävarmemmat suunnistajat voivat taas kiertää yhdessä rasteilla.

Kun partionjäsen on hakenut hänelle annetut rastit palaa hän takaisin lähtöpaikalle odottamaan muita partion jäseniä. Kun kaikki ovat saapuneet muodostetaan kirjaimista sana ja päätellään syntyvästä sanasta missä on maalin paikka.

Jos harjoitusta haluaa vielä pidentää voi maali ollakin vasta välietappi, josta löytyy seuraava tehtävä/vihje/kartta jne. Näin voidaan jatkaa harjoitusta ”amazing race” tyyppisesti. (klikkaa kuvaa hiiren oikealla ja paina näytä kuva)

Kartta copywrite Turun Suunnistajat

12. PARIVIESTI

Oppilaat jaetaan kahden hengen joukkueisiin. Lähtöpaikasta hajaantuu neljä erilaista, mutta suunnilleen yhtä pitkää rataa, jotka joukkueet suunnistavat. Osa rasteista voi olla samoja, mutta osa on ns. hajontarasteja.

Ensimmäiset viestinviejät jaetaan lähteväksi neljälle eri radalle. Ensimmäisen viestinviejän tullessa osuudelta vaihtoon, lähtee joukkueen toinen jäsen matkaan. Näin ensimmäisen osuuden suunnistaja saa levätä toisen osuuden ajan. Kun joukkue on kiertänyt kaikki neljä rataa (2 rataa/oppilas), on joukkue maalissa.

Huomioitavaa järjestelyissä
- Radat lähtevät yhdeltä keskusrastilta, joten toiminta on huolellisesti suunniteltava.
- Jokaisen radan kartta on omassa laatikossaan. Jokaisessa on 1 kartta/joukkue.
- Viestin alkaessa opettaja jakaa lähtevien viestinviejien eteen kartat nurinpäin. Kun radat on sopivasti ”sekoitettu” joukkueiden kesken, syntyy hajonta, joka estää peräkkäin juoksun eli peesaamisen.
- Opettajalla on seurantakaavake, jotta hän pysyy selvillä, mitkä radat joukkue on jo kiertänyt.
- Vaihto on järjestettävä siten, että saapuva oppilas antaa kartan opettajalle, jotta opettaja voi katsoa ja merkitä kaavakkeeseen, minkä radan joukkue on kiertänyt. Tämän jälkeen joko oppilas tai opettaja antaa seuraavalle viestinviejälle uuden kartan oikeasta laatikosta.

Alla olevissa kuvissa on esimerkki neljästä radasta, joissa hajontarasteja ovat 1., 2. ja 5. rasti.

Rata1

Rata 2

Rata 3

Rata 4

Kartta copywrite Keravan Urheilijat

13. TOIMINTARATA TAI LUONTOPOLKU

Suunnistusharjoitukseen voidaan hyvin yhdistää erilaisia tehtäviä. Suunnitellaan esimerkiksi helppo suunnistusrata, jonka varrella on tiimityöskentelyä, nokkeluutta, hieman taitoa ja fyysistä ponnistelua vaativia tehtäviä. Kierretään pienessä ryhmissä.

Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi
- Toisen oppiaineen opetussisältöön
- Toiseen liikuntalajiin taitojen tai säntöjen kertaukseen
- Muihin koulun kasvatustavoitteisiin, kuten ryhmätyötaitoihin tai ongelmanratkaisuun

14. MINÄ POLJEN SINÄ OHJAAT

Kuljetaan pareittain niin, että etummaisella oppilaalla on kompassi kädessä ja takana kulkevalla oppilaalla on kartta kädessä. Takana kulkeva oppilas antaa ohjeita etummaiselle, mistä hänen pitää kulkea rastille. Ohjeet saavat olla vain ilmansuuntia (ei oikealle/vasemmalle) ja edessä näkyviä maastokohteita.

Tyyliin: ”Näät suoraan pohjoisessa 50m päässä kiven. Kulje sitä kohti ja näät pian sen takana kohoavan kumpareen. Ohitamme kumpareen itäpuolelta suon ja kumpareen välistä...”

Tässä harjoituksessa opetellaan mm. ilmansuuntia, matkan arviointia, karttamerkkejä. Suunnistusajattelun ääneen puhuminen, maastokohteiden ja suuntien kuvailu parille ymmärrettävästi on hyvä tapa oppia löytämään suunnistuksen kannalta olennaisia kohteita maastosta.

15. PYÖRÄSUUNNISTUS

Edetään pyörällä rastilta toiselle tavallinen kartta mukana. Rastit on sijoitettu pyörällä kuljettavien polkujen ja teiden viereen. Suunnistusharjoitusten pituudet voivat olla huomattavasti pidemmät pyörällä liikuttaessa ja sisältää mielenkiintoisia reitinvalintatehtäviä.

Sopii erityisesti yläkoulun ja lukion oppilaiden suunnistusharjoitteeksi. Muista kypärä!