Ensin kannattaa totutella maastossa liikkumiseen ilman karttaa kävellen ja juosten esim. leikkien ja retkeilyn kautta. Seuraavaksi otetaan mukaan kartta: tehdään karttaretkiä kävellen ja juosten tai vaikka hiihtäen, meloen ja pyöräillen. Kompassi kannattaa ottaa mukaan viimeisenä, kun maastossaliikkuminen karttaa lukien sujuu jo hyvin.

Maaston muotojen hahmottaminen eli korkeuskäyrien ymmärtäminen

Maaston muodot ja korkeussuhteet kuvataan karttaan korkeuskäyrillä. Maaston muotojen hahmottaminen kartasta on yksi suunnistuksen vaikeimpia tehtäviä.

Korkeuskäyrien tutkiminen on hyvä aloittaa kukkulan ja supan eroavaisuuden hahmottamisella. Supassa sisäänpäin merkitty rinneviiva selvittää, että maanpinta viettää alaspäin. Kumpareissa rinneviivaa ei ole ja se kertoo, että maanpinta nousee siinä kohdassa.

Helpoiten korkeuskäyrien tutkiminen onnistuu maastossa, mäkialueella, jossa on hyvä näkyvyys ja sopivasti erikokoisia mäkiä. Kartalta mäkialueiden hahmottaminen alkaa mäen korkeimman paikan löytämisestä. Tämän jälkeen on helpompi ymmärtää, mihin päin maasto laskee ja mihin nousee.