Ensitunneille tehtäviä luokassa, salissa, koulupihalla ja koko luokan kanssa luonnossa.

1. TUTUSTUTAAN ERILAISIIN KARTTOIHIN

Internetistä löytyy satelliittikarttoja, joita voidaan verrata oman koulualueen karttaan. Tämä helpottaa oppilaita ymmrtämään karttakuvan syntymistä.

Voidaan myös vertailla erilaisia karttoja toisiinsa ja niiden käyttötarkoitusta (mm. maantiekartta, puhelinluettelon kartta, peruskartta)

Linkejä erilaisiin internet karttoihin:

Karttakeskuksen karttahaku (etsi haluamasi paikka Suomesta)

Kansalaisen karttapaikka (ilmakuvat, maastokartat koko suomesta)

Eniron kartta/reittipalvelu (maantiekartat ja ilmakuvia suomesta)

Googlen karttapalvelu (maantiekartat, ilmakuvat ja maastokarttoja koko maailmasta)

2. KARTAN PIIRTÄMINEN SANELUSTA

Piirretään kartta värikynillä paperille tai tietokoneella piirto-ohjelmalla. Opettaja sanelee rauhassa tai antaa kirjalliset ohjeet, mitä kartassa pitää olla. Tehtävä tarkitsetaan yhdessä ja pohditaan oikeita vastauksia.

Esimerkki haastava tehtävästä, jossa harjoitellaan karttamerkkejä, ilmansuuntia ja mittakaavan hahmottamista.

Opettaja sanelee: ”Kartan mittakaava on 1:10 000 ka käyräväli 5m. Kartan keskellä on järvi, joka on itä-länsisuunnassa pituudeltaan 500m. Pohjois-eteläsuunnassa järvi on hieman lyhyempi. Järven itäpuolella on suo ja länsipuolella tiheikkö. Järven pohjoisrannalla on mökki. Mökiltä lähtee tie suoraan kohti pohjoista. Tie länsipuolella on 15m korkea mäki. Mäen huipulla on kuoppa. Mäen itäsivulla lähellä tietä on jyrkänne. Järven eteläpuolella on pelto. Pellon poikki itä-länsisuunnassa menee sähkölinja.”

3. OMAN KARTAN PIIRTÄMINEN

Karttakuvan hahmottamisen hyvä harjoitus on antaa oppilaille tehtäväksi piirtää oma kartta. Ensimmäinen kartta voidaan piirtää omasta pulpetista, luokkahuoneesta tai koulun pihasta. Karttamerkit voivat olla itse keksittyjä tai voidaan käyttää oikeita suunnistuskartan merkkejä.

Pihassa tai luokassa kartan piirtämisen alku helpottuu, kun monistetaan papereihin alueen rajat sekä muutama rakennus, tie tms. Keskustelkaa, miten kartan piirtäminen onnistui, miten eri kohteet kuvataan kartalle ja miten rastit merkitään karttaan.

Pihakartan piirrettyään oppilaat voivat viedä pareittain rasteja pihapiiriin. He piirtävät rastit omaan karttaansa. Kartta rastimerkintöineen annetaan toiselle parille, joka hakee rastit.

Tarvikkeet:

• Paperia, kynät ja piirtämisalusta
• Rastilippuja, värikkäitä paperilappuja tai hyvin erottuvia kreppinauhoja rasteiksi

4. AARREKARTAN PIIRTO

Kukin oppilas piilottaa maastoon jonkin esineen ja piirtää karttaluonnoksen kokoontumis- ja piilopaikan välisestä reitistä. Luonnos voi olla aivan yksinkertainen, mutta mittasuhteet ja ilmansuuntien on oltava oikeat.

Aarrekartat sekoitetaan ja kukin oppilas saa ottaa yhden toisen oppilaan piirtämän aarrekartan. Ja koettaa sen avulla hakea piilotetun esineen.

5. MAASTON PIENOISMALLIN RAKENTAMINEN

Rakennetaan mielikuvituksen mukaan tai todellisen maaston pienoismalli
a) Luonnon omia elementtejä hyödyntäen
b) Muovailuvahalla
c) Askarrelleen
d) Puukäsityönä

6. KARTTARETKI

Tämä harjoitus sopii hyvin ensimmäiselle suunnistustunnille ulkona. Karttaretkellä koko luokka tutustuu yhdessä maastossa liikkumiseen, kartan suuntaamiseen, kartan väreihin ja karttamerkkeihin. Liikutaan pääosin opettajan johdolla, jolloin turvallisuuden tunne säilyy ja oppilaat saavat positiivisia kokemuksia metsässä liikkumisesta ja suunnistuksesta.

Karttaretkellä kuljetaan maastossa ohjaajan johdattaessa ryhmää. Ryhmän tehtävänä on seurata kartalta missä reitti kulkee. Sopivin väliajoin tarkastetaan olinpaikkaa ja ympäristöä. Matkan varrella on tehtävärasteja ja leikitään metsäleikkejä. Retkeen voidaan liittää myös eväsrasti nuotion ääressä.

Ryhmän johdattajaa voidaan vaihtaa tai pareille voidaan antaa tehtäväksi kulkea sovittuun kokoontumispaikkaan. Parit voivat edetä myös ”minä poljen sinä ohjaat” tekniikalla, jossa takana tuleva selittää maastokohteiden ja ilmansuuntien perusteella minne etummaisen kuuluu kulkea. Etummaisella on kompassi kädessä.

Esimerkki karttaretkestä
Kartalle on suunniteltu 1km pituinen reitti, joka on mietitty siten, että matkan varrella nähdään paljon erilaisia kartan värejä ja karttamerkkejä (Nuolet kartassa). 1-2 rasteilla leikitään metsäleikkejä ja 3 rastilla syödään eväät. Oppilaiden karttanlukua helpottaa, jos karttoihin on piirretty lähtö, reittiviiva ja rastit.

Rasteilla ei tarvitse olla rastilippuja etukäteen. Riittää kun yhdessä todetaan rastin paikka ympäröivien kohteiden avulla ja joku oppilaista voi vaikka kunniatehtäväksi kiinnittää pysähdyksen (metsäleikin) ajaksi rastilipun paikalleen.

7. SALISUUNNISTUS

a) Piirrä salista kartta. Piirrä karttaan salin lattian pelikenttien viivat tai vain tietyn väriset viivat. Suunnittele kolme erilaista suunnistusrataa viivasokkeloon. Sijoita rastit viivoille. Kopioi riittävästi karttoja kolmen hengen joukkueille. Joukkueet kiertävät radat vaihtelevissa järjestyksessä. Suunnistaessaan saa käyttää vain karttaan merkittyjä viivoja. Leimataan/kosketetaan omaa rastia.

b) Piirrä kartta salista, johon on laitettu hajalleen liikuntavälineitä.

c) Oppilaat tekevät salista metsän, joka rakentuu liikuntavälineistä, patjoista, telineistä ja penkeistä. Jokaiselle parille annetaan tietty liikuntaväline, joka vastaa tiettyä karttamerkkiä. Kun metsä on rakennettu oppilaat piirtävät pareittain salista kartan. Karttamerkit vastaavat oikeita suunnistuskartan merkkejä. Salikartan piirrettyään oppilaat voivat pareittain suunnitella suunnistusradan itse piirtämälleen kartalle ja viedä rasteja erilaisiin kohteisiin saliin. Kartta rastimerkintöineen annetaan toiselle parille, joka hakee rastit.

8. ILMANSUUNTALEIKKI

Oppilaat ovat keskellä. Varmistetaan, missä suunnassa eri ilmansuunnat ovat. Ohjaaja huutaa ilmansuunnan, jolloin oppilaat juoksevat kyseisessä suunnassa olevaan ”pesään”. Tämän jälkeen huudetaan toinen ilmansuunta tai palataan ensin keskelle ja vasta sitten huudetaan seuraava ilmansuunta.

9. KARTAN JÄLJENTÄMINEN MUISTISTA

Jokaiselle parille yksi suunnistuskartta, johon on piirretty suunnistusrata sekä puhdas paperi ja kynä jokaiselle parille.

Jaa osallistujat pareihin. Parista toinen on valvoja ja toinen piirtäjä. Merkistä parin valvoja näyttää piirtäjälle kartalta rastiväliä sovitun ajan. Kun rastiväliä ei saa enää tutkia, piirtäjä piirtää puhtaalle paperille suurpiirteisen karttakuvan rastivälistä. Tarkoituksena on hahmottaa kartalta olennaiset, suuret ja selkeät kohteet, joiden kautta rastille etenee. Vähemmän tärkeitä, pieniä kohteita ei ole tarkoitus jäljentää.

Vaihdetaan osia. Nyt katsotaan seuraavaa rastiväliä.

10. KORKEUSKÄYRIEN YMMÄRTÄMINEN

a) Täytekakkuharjoitus

• Oppilailla on kuva ensin kerrostäytekakusta ja miltä se näyttää ylhäältäpäin kuvattuna
• Tämän jälkeen oppilaat piirtävät oman kerrostäytekakun sivulta ja ylhäältäpäin

b)Tulkitaan kartoista määrättyjä korkeusmuotoja piirtämällä niistä profiileja eli sivukuvia.

c) Mietitään miten maanpinnan muodot ovat syntyneet, miten luonto muovaa maastoa

d) Mennään luontoon kartan kanssa ja verrataan kartassa olevia korkeuskäyriä maastosta löytyvään mäkeen.